Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
6.9.2011 10.42
Kielen ytimessä
Mitkä voisivat olla 64 suomen kielen perussanaa?
Miltä tuntuu ajatus, jonka mukaan jokaisessa kielessä on rajallinen joukko ydinsanoja, joilla voidaan selittää muiden sanojen merkitys? Näitä perussanoja ei sen sijaan voi eikä tarvitse mitenkään määritellä. Kielentutkimuksessa puhutaan tätä tarkoittaen semanttisista primitiiveistä.
Kysymys perussanoista on ajankohtainen, sillä suomalaiset kielentutkijat ovat nyt järjestäytymässä selvittämään asiaa. Alkujaan semanttista metakieltä on luotu englannin pohjalta. Toiveissa on Natural Semantic Metalanguagen (NSM) suomenkielinen versio.
NSM on Anna Wierzbickan kehittämä alun perin englantiin pohjaava semanttinen metakieli. Ajatus on, että 64 perussanan avulla voidaan määritellä kaikki muut sanat. Englannin semanttisia primitiivejä olisivat esimerkiksi DO, BECAUSE, GOOD, I, YOU, SOMEONE, THIS, HAPPEN, MOVE, KNOW, THINK, WANT, SAY, WHERE, WHEN, NOT, MAYBE, LIKE, KIND OF ja PART OF.
Suomen kielestä tähän liittyvän tutkimuksen on tehnyt Seija Tuovila. Hänen väitöskirjansa nimi on Kun on tunteet.
Niin, mitkä mahtavatkaan olla suomen kielen 64 perussanaa? Olisiko esimerkiksi yleisyyslaskelmista apua?
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Entä tiedosta, joka koskee sanojen alkuperää: ovatko sanat ikivanhoja, omaperäisiä perussanoja vai eri aikoina muista kielistä ja kulttuureista lainattuja?
Jos sana on omaperäinen ja lisäksi yleinen, voisiko se olla perussana?
Tuli mieleen, että ei kai yleisyyslaskelmista voi olla kauheasti apua! Voisi kuvitella, että yleisiä suomalaisia sanoja olisivat vaikkapa "saunapolku", "sisu" ja "rintamamiestalo". Nehän eivät siis ole ns. perussanoja vaan juuri sellaisia kulttuurispesifisiä ilmauksia, joiden merkitystä voi vain yrittää selittää muiden kulttuurien eläville perussanojen avulla!
Asiasta kukkaruukkuun. WSOY:n graafisilla laitoksilla tuon puheena oleva kirjan nimi oli präntätty kanteen tällä tavalla (vrt. Liik enne vira sto):
Suomen
kielen
taajuus
sanasto
http://www.csc.fi/tutkimus/alat/kielitiede/taajuussanasto-B9996/view
http://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole.php