13.7.2011 10.08
”Enemmistö ja suhteellinen enemmistö”
Erkki Salo ehdotti aihetta.
Erkki Saloa kiinnostaa keskustella enemmistö-sanan käytöstä. Hän on poiminut Helsingin Sanomista kaksi esimerkkiä, joissa sanaa käytetään hänen mielestään virheellisesti:
”Kesäkuun lopussa mielipidetutkimuksen mukaan enemmistö eli 48
prosenttia kreikkalaisista vastusti säästöjä ja
veronkorotuksia ja
vähemmistö eli 35 prosenttia kannatti niitä.” (HS
10.7.2011, sivu C 8)
”HS-GALLUP
Enemmistö uskoo
hallituksen kaatuvan
(...)
Jos kansalaisilta
kysytään, ennuste on kehno: enemmistö
suomalaisista ei usko kesäkuussa
työnsä aloittaneen hallituksen
pysyvän kasassa neljää vuotta. Näin kertoo
HS:n tutkimusyhtiö TNS
Gallupilta tilaama tutkimus.
(...)
Pehkosen mukaan tavallisesti kyselyissä noin viidennes uskoo
hallituksen kaatumiseen. Tällä kertaa epäileviä oli tuplasti niin
paljon.” (HS:n verkkoarkisto, Kotimaa 1.7.2011)
Erkki Salo kirjoittaa esimerkeistä näin: "Mielestäni on harhaan johtavaa, kun
väitetään, että alle puolet tietystä joukosta (tässä tapauksessa joukko =
haastatellut) muodostaa enemmistön, esimerkeissä 48 % ja kaksi viidesosaa.
Kirjoittaja (kesätoimittaja?) on epäilemättä tarkoittanut suhteellista enemmistöä. Varsinkin otsikossa asia vääristyy, jos käytetään
pelkkää enemmistö-sanaa."
Salon mielestä esimerkit
pitäisi korjata väärinkäsityksen välttämiseksi kuulumaan näin:suhteellinen enemmistö eli 48 prosenttia
kreikkalaisista ja HS-GALLUP: Suhteellinen enemmistö uskoo hallituksen
kaatuvan.
Palaa otsikoihin
| 2 puheenvuoroa
| Keskustele
Aurinkoista kesää!
Väärin on myös väittää tietävänsä esimerkiksi, että 48 % kreikkalaisista on jotain mieltä, vain sillä perusteella, että 48 % vastannaista vastasi niin. Kyselytutkimuksissa on lukuisia virhelähteitä, alkaen parin prosentin otantavirheestä ja siitä, että ihmiset eivät suinkaan aina sano todellista mielipidettään.
Mutta tutkimusuutisetkin otsikoidaan journalistisin periaattein eli sen mukaan, minkä uskotaan kiinnostavan lukijoita.
Enemmistö-sanan merkitys ei siitä paranisi, että sen eteen laitettaisiin määrite "suhteellinen". Se vain lisäisi epäselvyyttä. Eikä kyse ole mistään erityisestä suhteellisuudesta.
Jos halutaan sanoa täsmällisemmin, voidaan sanoa "enemmistö kantansa (kyselyssä) ilmaisseista".
Hassua muuten, että ilmaus "48 % eli enemmistö" menee kai nykyisin läpi ilman huomautuksia, vaikka se on ihan kummallinen. Eihän ilmausten merkitys ole ollenkaan sama, vaan "enemmistö" on paljon väljempi ilmaus.
Koska sana "eli" nykyisin tarkoittaa milloin 'toisin sanoen', milloin 'tarkemmin sanoen' (ja se on lisäksi yleinen kurkunselvittelysana: "Eli 10,50 euroa"), voinemme heittää sen roskakoriin aktiivisanavarastostamme. Sillähän ei voi sanoa, mitä tarkoittaa, koska se ymmärretään kahdella eri tavalla.