Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
23.1.2011 23.23
Vuoden suomalainen sana
Wikileaks, mikä sana se sellainen on?
Vuoden 2010 sanaksi on nettiäänestyksessä valittu Wikileaks. Näin uutisoi Yle.
Kyse on englanninkielisestä monikkomuotoisesta erisnimestä. Wikileaks tai WikiLeaks on nettisivusto, jolle ilmeisesti melkein kuka tahansa voi vuotaa melkein minkälaisia dokumentteja vaan.
Sivustosta on päristelty partoja. Avoimuuden puolustajana esiintynyt ulkoministeri Stubb on lehtihaastattelussa sanonut vastustavansa salaisen materiaalin laitonta julkaisemista.
Wikileaks tuntuu saaneen tiedotusvälineissä valtavasti suosiota. Vähän mietityttää, mitä journalistin ohje tai omatunto sanoo ehkä epärehellisilläkin keinoilla julkaistujen tietojen levittämisestä.
Englannin kieli etäännyttää ja luonnollistaa. Wikileaksista on tullut selviö hetkessä. Sanan läpi tai taakse ei enää nähdä. Tai ei huomata katsoa. Jos puhuttaisiin vaikka Wiki-vuodosta, jouduttaisiin ehkä aktiivisemmin miettimään tuota moraalipuoltakin.
Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Johtuneeko Kielitoimiston sanakirjan suosittaman "vuodattamisen" jääminen "vuodon" jalkoihin pituuden (ja englannin vaikutuksen) lisäksi siitä, että suomessa puhutaan kuitenkin "tietovuodosta" - eikä "tietovuodatuksesta"?
Toisaalta: Jos esim. organisaatiossa on myyrä, joka välittää tietoja, on ilmiössä kyse organisaation varmistuksessa tapahtuneesta laiminlyönnistä, joka aiheuttaa vuodon, ts. mahdollistaa vuotamisen, jonka aiheuttaa jokin epätoivottu toimija - olipa se sitten kaksoisagentti tai syöpäsolu.
Ja taas toisaalta: Myyrä aiheuttaa vuotoaa tahallaan ja vastoin parempaa tietoa, ts. toimii aktiivisesti eikä vahingossa eli vuodattaa. Vuodattaa taas on siitä hankala, että sillä on muutakin käyttöä: Se vuodatti mulle koko surkean elämäntarinansa.
Vaikeeta. Tikit auttaa.
"Vuotaminen" on kiistämättä enemmänkin tapahtumista kuin esimerkiksi ihmistoimijan aktiivista tekemistä. Huomio kiinnittyy prosessiin (vuotaminen) ja ehkä sen kohteeseen tai vaikutusalaan (vuodettuihin asiakirjoihin), ei kuitenkaan toimijaan (vuotaja). Annetaan ikään kuin ymmärtää, että vuotajalla ei ole väliä; tärkeintä on vuoto ja sen sisältö.
Selvä ero on myös siinä, puhutaanko paljastumisesta vai paljastamisesta. Itsestään paljastumisessa paljastunut asia lienee ikään kuin itsestään selvästi luotettavampaa tietoa; siihen eivät kytkeydy paljastajan tarkoitusperät ja mielihalut yms. yhtä selvästi.
Juuri siksi "vuotamisen" käyttö ihmistoimijan yhteydessä särähtää kielikorvaan ja kuulostaa jopa koomiselta (esim.(http://www.kho.fi/paatokset/50723.htm) "- - olivatko virkamiehet vuotaneet – vastoin laissa säädettyä vaitiolovelvollisuuttaan – salassa pidettävää tietoa julkisuuteen- - "). Ihmisen yhteydessä "vuotaminen" herättää lähinnä mielikuvan ilmankarkailusta (ilmeisen verenvuodon lisäksi).
Sitä paitsi monessa tapauksessa voisi miettiä, onko asiaa ylipäätään tarpeen kuvata muodikkaalla "vuotamisella" tai edes tyylikkäällä "vuodatuksella". Olisiko esim. "julkaisi salaisia tietoja" liian epämuodikas ilmaus?
vuoden sanaksi sopisi siten myös wiki-paljastukset eikä mitkään leaksit.