Miten tituleerata eronnutta naista?

Siinäpä onkin pähkinä purtavaksi. Meillä täällä saksankielisellä alueella saatiin jo vuosikymmeniä sitten aikaan hyvin elegantti ratkaisu: kaikkia aikuisia naisia puhutellaan sanalla "Frau", joka tarkoittaa rouvaa mutta myös yleensä naista. Englannissa taas luotiin titteli "Ms.", joka sekin käy kaikille naisille. Ei kai se rouvitteleminenkaan niin pahasta olisi, ainakaan meillä päin ei enää neiditellä ketään.

Hyvä, että näinkin kunnianarvoisalla foorumilla kiinnitetään huomiota tähän vakavaan terminologiseen puutteeseen. Mikä mahtaa nykyemäntiä vaivata, kun noin usean liitto päättyy eroon? Miehistä pitää osata pitää huolta ja kiinni!

Vetoan kaikkiin kunnon kansalaisiin: ottakaa kantaa keskusteluun - korjatkaamme epäkohta yhdessä!

Kysyisin pikemminkin, miksi nainen pitää ylipäätään määritellä miehen kautta?

Katri, hyvä kysymys, sitä kannattaa kysyä varmaankin sisarmulkeroilta myös :)

Eronnutta naista on maailman sivu tituleerattu rouvaksi. Mikä tässä on ongelmana? Tällaisissa titteleissä on monta ongelmaa, mutta pitääkö vielä keksiä lisää?

Mainitsemassasi Suuressa Tittelikilpailussa näyttää kysymyksenä olevan, ”miten tituleerata eronnutta naista niin, että eron häpeä heti välittyy tittelistä”. Raamatullinen sana kai olisi ”hyljätty”, mutta eiköhän katukielinen luovuus tuota muitakin vaihtoehtoja.

Olen eronnut ja pidän itseäni itsestään selvästi rouvana. Tosin olisin mielestäni varmaan jo ikänikin perusteella (40 v.) rouva, vaikken olisi koskaan naimisissa käynytkään.

Onko tämä naimisissa oleminen muuten ikinä todellisessa kielenkäytössä ollutkaan ainoa neidin ja rouvan erottaja?

Hyljätty on todella hyvä ja mulkeromainen ilmaus!

ERäässä muinoisessa Ollin pakinassa ehdotettiin, että kaikista käytetttäisiin siviilisäädystä ja sukupuolesta riippumatta titteliä herra. Kannatan tätä.

Jos Sisar Mulkero toimii kilpailun ylituomarina, kannattaa varmasti ensin tutustua hänen aatemaailmaansa, jos haluaa pärjätä kisassa. Vai voiko siinä aatemaailmassa nainen toimia tuomarina? Ehkäpä Sisar keskittyy kotitöihin ja delegoi tuomaroinnin luomakunnan kruunulle? Perheen emännillähän alkaa olla kova kiire saattaa koti joulukuntoon!

Emännällä tosiaan kiirettä riittää joulun alla. Sisar Mulkero ei paljasta päätöksentekoelintään, mutta haluaa muistuttaa, että tässäkin ketjussa esitetyt ehdotukset kannattaa käydä kirjaamassa Pekunallen vieraskirjaan. Palkinnot nimittäin arvotaan kaikkien vastanneiden kesken.

Monenlaisia mielenkiintoisia ehdotuksia näkyy tulleen tässä blogikeskustelussa esillä olleiden lisäksi: turhake, synnitär, reva, yhytär, routi, hyljetär, hävytär, neidike, hylkyemäntä, susirouva, hukatar. Kilpailu näyttää jatkuvan edelleen.

http://pekunalle.com/keskustelu.html

En tosiaankaan näe, miksi naista pitäisi sanoa neidiksi tai rouvaksi, olipa siviilisääty mikä tahansa. Ovathan harvassa nekin kontekstit, joissa "herra" on tarpeen.

Ja muistetaan vielä, että englannin Ms. on aika vanhaa perua.

Sisar Mulkero on Ylhäisessä Viisaudessaan ja Rajattomassa Jalo Mielisyydessään ratkaissut Suuren Tittelikilpailun. Hylky vei voiton, ks. lisää http://pekunalle.com/230 .

Kiitos kaikille tälläkin palstalla asiasta keskustelleille. Keskustelua voi tietysti vielä jatkaakin.

Kysymys koski eronneen naisen titteliä, eikä tässä ole oikeasti mitään epäselvyyttä, kuten aiemmin selitin. ”Kilpailun” voittanut ”hylky” ei ole edes katujätkätasolla hauska, joten tuollaisia kilpailuja järjestävät saavat järjestää niitä ihan itse keskenään ja varmaan he ovatkin ainoat, joista ne ovat jotenkin kiinnostavia.

Nimimerkin ”werty” kysymys koskee ihan muuta ja on huomattavasti kiinnostavampi. Lyhyt vastaus kai on se, että niin monet naiset maailmassa haluavat olla joko neitejä tai rouvia, ja jotkut loukkaantuvat neitittelystä (vaikka ovat naimattomia), jotkut taas rouvittelusta.

Englannin ”Ms.” ei ole kovin vanhaa perua, ainakaan jos uskomme sivua
http://www.etymonline.com/index.php?search=Ms
ja miksi emme uskoisi, kun se yleisesti on luotettava ja sisältää etymologisista sanakirjoista koottuja tietoja. Sen mukaan lyhenne ”Ms.” on vuodelta 1949. Se on oikeastaan yllättävän ”vanha”, mutta sen syntymisen syynä on ehkä ollut se – alkuperäistä kysymystä sivuava – seikka, että 2. maailmansodan jälkeisessä maailmassa oli paljon sotaleskiä ja paljon sulhasensa tai poikaystävänsä sodassa menettäneitä naisia, eikä näiden naisten erottelu toisistaan titteleillä ”Mr.” ja ”Miss” tuntunut aina tarpeelliselta eikä sopivaltakaan.