Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta.
Vesa Heikkinen
27.10.2010 12.17
Syntyä ja synnyttää ja mitä vielä?
Mikä sana painottaisi syntyjän aktiivisuutta?
Synnytys
(syntymä, partus, parturitio) on lääkärisanakirjan mukaan raskaana oleva naisen elimistön
tapahtumasarja, joka normaalisti päättyy lapsen ja jälkeisten poistumiseen
kohdusta. Synnytys on johdettu verbistä synnyttää, joka puolestaan on johdettu verbistä syntyä. Syntyä-verbin katsotaan olevan yksi niistä tU-loppuisista verbeistä, joka ei ole johdos.
Sanassa synnytys huomio kiinnittyy "syntymisen aiheuttajaan" eli synnyttäjään. Sanassa syntyä taas korostuu eksistentiaalisesti syntymisen ilmiö.
Mutta mikä olisi sana, joka korostasi syntyjän aktiivisuutta tässä prosessissa? Onko sellaista, ja jos ei ole, miksi ei ole?
Miksi näitä mietin? saatat kysyä. Yrtitän juuri synnyttää artikkelia synnytyskertomuksista. Biologisen syntymän (syntymisen) lisäksi kiinnostavaa on ihmisen syntyminen (synnyttäminen) kielenä, teksteinä ja merkityksinä.
Sanassa synnytys huomio kiinnittyy "syntymisen aiheuttajaan" eli synnyttäjään. Sanassa syntyä taas korostuu eksistentiaalisesti syntymisen ilmiö.
Mutta mikä olisi sana, joka korostasi syntyjän aktiivisuutta tässä prosessissa? Onko sellaista, ja jos ei ole, miksi ei ole?
Miksi näitä mietin? saatat kysyä. Yrtitän juuri synnyttää artikkelia synnytyskertomuksista. Biologisen syntymän (syntymisen) lisäksi kiinnostavaa on ihmisen syntyminen (synnyttäminen) kielenä, teksteinä ja merkityksinä.
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele
Blogia päivitetty 18.6.2013
Kotus-blogi
– kaikkea kielestä
Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!
Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.
Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.
Palaute
Ehdota aihetta
Syntymisen eksistentiaalisuudesta. Ehkä on niin, että syntyä-verbiä voi käyttää monin tavoin: välillä niin, että toimija korostuu, välillä niin että korostuu olemassa oleminen.
1) Lapsi syntyi eilen.
2) Joskus syntyy liian isoja lapsia.
Mutta ilmeisesti meillä ei ole sellaista verbiä, joka yksiselitteisemmin kuvaisi prosessin syntyjän aktiviisena toimintana?
Lause- ja tekstiyhteys tietysti ohjaa sitä, millaiseksi prosessi tulkitaan: aktiiviseksi (materiaaliseksi) tekemiseksi, asioiden väliseksi suhteeksi, olemassa olemiseksi tms. Tällaiset (tätä paljon perusteellisemmat ja hienojakoisemmat) prosessipohdinnat ovat keskeisiä mm. systeemis-funktionaalisessa kieliopissa, alla pari nettiosoitetta.
http://www.isfla.org/Systemics/
http://www.kotus.fi/files/964/tekstipaja-11-2005-tyopaperi.pdf