Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 
Minna Suni

















Minna Suni
selvittelee Jyväskylässä työkseen maahanmuuttoon liittyviä kielikysymyksiä. Osa näkökulmista ja hajahavainnoista päätyy tänne kierrätykseen.

Minna Suni

22.11.2009 23.57

Oletko se, joksi itseäsi väität?

Olin viime torstaina  Kieli ja identiteetti -seminaarissa,  jossa mm. oikeustulkkausta ja eri EU-maiden turvapaikkahaastatteluja ruodittiin kielentutkimuksen ottein. (Lisätietoa täällä.)


Selväksi tuli, että turvapaikanhakijoita koskevat käytänteet eivät kaikkialla ole vastaavalla pohjalla kuin vaikkapa Suomessa. Täällä on ainakin periaatteena se, että haastattelut toteutetaan tulkin avustuksella ja ilman aikapainetta. Kukin turvapaikan hakija saa keskeytyksettä selvittää identiteettiään ja elämänkulkuaan, ja haastattelut myös nauhoitetaan.


Karut belgialaiset esimerkit turvapaikanhakijoiden haastatteluista lähtivät eri pohjalta: ne etenivät haastattelijan ja hänen samanaikaisesti täyttämänsä lomakkeen ehdoilla. Tulkkia ei aina käytetty, vaikka tarvetta olisi selvästi ollut, ja osa haastatteluista oli myös tehty kovassa kiireessä. Hakijoilta perättiin länsimaisten odotusten mukaisesti aikajärjestyksessä etenevää, täsmälliset päivämäärät ja muut yksityiskohdat sisältävää selvitystä tapahtumien kulusta. 


Se, ettei etäisestä kulttuurista tulleen hakijan lomakkeeseen välittynyt kertomus ollut paikallisen viranomaisen silmissä kronologinen, eheä ja tarkka, oli useissa tapauksissa ollut keskeisenä hakemuksen hylkäysperusteena.


Mitä rikkinäisempi ihminen ja mitä rikkonaisempi elämä, sitä vaikeammin jäsentyvä ja sekavampi kuitenkin on myös suullinen elämäkerta.


Myös väitetyn lähtömaan tuntemusta testataan ja arvioidaan eri maissa eri tavoin. Näytteiden äärellä joutui kyllä pohtimaan, miten tyystin varaton ja tilitön osaisi kuvailla kotikaupunkinsa ammoisen pankkiverkoston.  Tai miten koulua käymätön, kielivähemmistöön kuuluva luku- ja kirjoitustaidoton pystyisi kirjoittamaan kaupunkinsa pääväylien ja maansa taajaan vaihtuneiden vallanpitäjien nimet – ja vielä maan valtakielellä, oikein ja oikeaan järjestykseen.  Ellei tämä suju, ei muka voi olla sieltä kotoisin.


Merita, Säästöpankki ja Leonia. Svinhufvud, Ryti ja Ståhlberg. Vaikeaa olisi minullakin.


Kieli on turvapaikanhakijoiden identiteetin todentamisessa yksi avain.  Toisinaan hakijan kielitausta on kuitenkin hyvin vaikeasti analysoitava ja todennettava jo siksi, että eri kielten läsnäolo ja käyttöala ovat hänen elämänsä varrella vaihdelleet yhtenään.


Mukaan on tarttunut aineksia useista kielistä, koska valtionrajoja on ylitelty varhaislapsuudesta asti, huoltajat ja perhetilanteet ovat elämän käänteissä vaihtuneet, koulua on käyty (jos on edes voitu) katkonaisesti ja milloin milläkin kielellä, ja jopa vankeudessa on poimittu käyttöön useaakin eri kieltä työntekijöiltä ja kohtalotovereilta.


Tällainen elämä jättää kieleen jälkensä; yhden ja saman henkilön kieli voikin haastattelussa vaihdella puheenaiheen mukaan tai olla usean kielen vaikeaselkoinen yhdistelmä. Moinen monikielisyys on kovasti toisenlaista kuin yksiselitteinen ”jonkinkielisyys”, joka meillä päin on vielä normiratkaisu.


Länsimaissahan on yleensä lähtöoletuksena yksikielisyys, jota harkitusti täydennetään yhdellä tai parilla koulukielellä. Useiden kielten jatkuva rinnakkainen käyttö on kuitenkin maailmalla yleisempää kuin mitä tällaiset kansallisvaltioiden kasvatit tohtivat oikein kuvitellakaan.


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele



Blogia päivitetty 29.6.2011

Kotus-blogi

– kaikkea kielestä

Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.

Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!

Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.

Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.


Palaute

Ehdota aihetta


 
Poutapilvi web design Oy